Taiteilijasta
Hei!
Olen Piia Sydänmaa – muotoilija, ikuinen uuden oppija ja taiteen tekijä. Maalaan kotini työhuoneessa, hiekkatien varrella idyllisessä maalaismaisemassa Mäntsälässä. Kiva, kun olet täällä!
Maalauksissani käsittelen itsensä hyväksymistä, kauneutta ja muutostilanteiden tuomia tunteita.
Arvojani ovat uuden oppiminen, hyvinvointi, luovuus ja vapaus sekä nautinto.
Matkani taiteen tekijäksi
On lämmin heinäkuun päivä 80-luvulla. Olemme lomamatkalla ja on kolmevuotissyntymäpäiväni. Avaan lelukaupan oven, joita siihen aikaan oli vain isommissa kaupungeissa, ja ihastelen leluvalikoimaa. Tällä kertaa saan valita mitä tahansa syntymäpäivälahjaksi. Isoveljeni osoittelee innokkaana leluja “Katso miten hieno nukkekoti, valitse se!” Muiden kommenteista huolimatta olin jo ennakkoon miettinyt, mitä haluan.
Ihmetys, veljelleni järkytys, näkyy kasvoilta. Valintani on vesivärit. Oi Onni!
Ei mene kauaa, kun perheemme harkitsee muuttoa. Katselen tiiviisti televisiota olohuoneen lattialla maaten, kun minulta kysytään: Mitä mieltä olisit muutosta Ruotsiin? Totean tämän olevan ihan ok, kunhan vain minulle nauhoitetaan televisiosta kaksi tuntia suomalaisia mainoksia.
Yläkoulussa on todistuksessa kymppi kuvaamataidon ja kaupallisten aineiden kohdalla. Mielessäni olen valmiiksi rajannut, ettei taiteen tekeminen voi olla ammatti. Suuntaan opiskelemaan kaupallista alaa, mikä myös kiinnostaa. Vuosien vieriessä taidehommat kuitenkin vetävät puoleensa. Käyn maalaamassa, piirtämässä ja taidehistorialuennoilla. Pidän pari pienimuotoista näyttelyä valokuvausliikkeessä.
Kaupallisuus ja visuaalisuus yhdistyvät, kun suoritan graafisen suunnittelun tutkinnon. Sitten mainosmaailma niiaa, on taantuma. Elämään löytyy uusi työ, perhe kasvaa, rakennetaan talo maalaismaisemaan hiekkatien varrelle. Menen tukka putkella – on ruuhkavuodet.
Lasten kasvaessa löytyy taas pieni rako harrastaa. Laulan. Sehän onnistuu punaisella Minillä ajaessa tai pyykkiä viikatessa! En kuitenkaan uskalla aloittaa maalaamista. Epäilen omaa osaamista. Piirrän ruutuvihon sivulle pyramidin, jonka alareunassa on pieniä askelia. Kirjoitan siihen: selaile Pinterestistä maalauksia, ideoi mitä voisit itse maalata, tee pieniä luonnoksia tauluista. Yläreunaan piirrän vielä sadepilven ja auringon, omat pelot ja rohkaisusanat.
Aikaa kuluu. Mustakantisen luonnoskirjan sivujen piirrokset alkavat elämään. Öljymaalin tuoksu täyttää huoneen – maalaan pitkästä aikaa taulun. Aloitan käymään taidekurssilla. Pyramidin askeleet etenevät. Maalaan enemmän, varaan näyttelytiloja. Uskallan ja kipuilen.
Ruutuvihon pyramidissa on viisi kerrosta. Nyt olen kolmannessa kerroksessa. Tuntuu kuin olisin taas siellä lapsuuteni lelukaupassa. Uskallan ja tiedän tarkalleen, mitä haluan valita.
Pieniä askelia ympäristön ja unelmien eteen
Vastuullisuus ja luonto ovat sydäntäni lähellä. Päivätyöni on vastuullisuuden ja kiertotalouden parissa. Haluan tehdä osani myös taiteeni kautta luontokadon hillitsemiseksi.
Kun ostat minulta taulun, suojelen puolestasi 50 neliötä ikimetsää Luonnonperintösäätiön kautta. Tekemäni lahjoitukset menevät uusien luonnonsuojelualueiden hankintaan. Olen Luonnonperintösäätiön kummi.
Lisäksi haluan tukea ja insiproida jokaista saavuttamaan omat unelmansa. Esim. nämä kotisivut ja digimarkkinointisuunnitelma taiteeni edistämiseksi on tehty yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
